Keskiviikko 5 Marraskuuta 2025 – Monsteri
Keskiviikko, 5. marraskuuta 2025.
Syöminen sujuu, mutta limaa kertyy. Päivän rutiinit kuitenkin etenevät, ja käydään perusasiat läpi – ainakin syömisen osalta.
.jpg)
Päivän ateriat
Aamiainen: 6 munan munakas ja 2 dl nesteitä.
Lounas: 6 munan munakas ja 2 dl nesteitä.
Kahviaika: 400 grammaa possun kylkeä ja 2 dl nesteitä.
Päivällinen: taas 6 munan munakas ja 2 dl nesteitä.
Iltapala: 2 voileipää ja 4 desilitraa nesteitä.
Syöminen siis toimii. Ei kipuja, ei levossa eikä liikkeessä. Jos käytetään kipuasteikkoa 0–10, pysyy oma lukemani tiukasti nollassa. Olen siihen tyytyväinen, vaikka väkisinkin hymyilyttää – koska joskus tuntuu, että ylilääkäri Sanna Maula tietää kipuni paremmin kuin minä itse, vaikka ei kysy mitään.
Potilaan oma kokemus tuntuu monesti jäävän taustalle. Hoitoprosessi pyörii omalla painollaan, ja ihminen sen sisällä on enemmänkin sivustaseuraaja kuin osallinen. Kun lääkäri sanoo, että sinulla on kipuja, niin sinulla on. Kun lääkäri sanoo, että olet alipainoinen, olet sitä – vaikka faktat eivät sitä tukisikaan.
Faktoja pöytään
Normaalin painon raja kulkee painoindeksissä 18,5–24,9.
Oma painoindeksini on 21,60, eli aivan keskellä normaalia.
Silti lääkärin mukaan olen aliravittu ja alipainoinen. Hengityskonetta ei myönnetty osin tämän "faktan" perusteella. On ironista, että laboratoriotulokset ja painoindeksi kertovat yhtä, mutta tulkinta menee toiseen suuntaan. Faktoilla ei aina tunnu olevan väliä, kun tappotuomio on jo annettu.
%20(2).jpg)
Sama pätee kipuun – jos lääkäri päättää, että sinulla on kipuja, silloin niitä on, vaikka sinä itse tietäisit paremmin. Tai toisin päin: jos sanot, että kipua ei ole, mutta järjestelmä odottaa toista vastausta, se tuntuu lähes virheeltä. Kahdet standardit, niin kuin elämässä muutenkin.
Luovaa sivupolkua
Kaiken tämän keskellä tein jotain kevyempää: biisin rottweilerista. Videon osalta annoin tekoälylle melko vapaat kädet – tulos oli kokeellinen, ehkä vähän karu, mutta toisaalta mielenkiintoinen. Tekniikka kehittyy vauhdilla. Vuoden päästä laatu on varmasti jo huomattavasti parempaa.
Tällä hetkellä se on enemmän raakaversio kuin valmis tuote, mutta niinhän kaikki uudet asiat ovat. Siemen, josta voi kasvaa jotain isompaa.
Monsteri.
Ehkä se on biisin nimi, ehkä kuvaus tästä koko järjestelmästä, jossa ihmisen kokemus ja fakta eivät aina kohtaa.
Tai ehkä se on vain minä itse, päiväkirjani keskiviikkona viidentenä marraskuuta – potilas, tekijä, tarkkailija ja joskus vähän rottweilerkin.😁
.jpg)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti