13 & 14.11-2025 torstai ja perjantain Väsymystä, vieraita ja paluu unelmatyöhön muistoissa.

Väsymystä, vieraita ja paluu unelmatyöhön muistoissa

Torstai ja perjantai olivat sellaisia päiviä, jotka tuntuvat valuvan ohi kuin harmaa vesisade: tasaisena, väsyttävänä, eikä mikään oikein tarttunut mieleen, vaikka asioita tapahtuikin paljon. Olo oli vetämätön ja nuutunut, eikä tarvitse kauaa etsiä syytä — limasta johtuva happivaje tekee tehtävänsä. Kun keho huutaa taukoa, mieli seuraa perässä. Siksi päätin yhdistää nämä kaksi päivää samaan pakettiin, ikään kuin olisi elänyt yhden pitkän ja tahmean vuorokauden.

Ruokapuoli on omassa Excelissä tarkasti tallessa, eikä jokaista annosta tarvitse blogiin kirjata. Sanotaan vain, että perjantai oli lihaisampi kuin moni juhlapäivä ja maha kiitti. Enkä ala raportoimaan pepun tai pikkuvarpaan vointia päiväkirjamaisella tarkkuudella – tiedän itsekin olevani elossa sen verran hyvin, ettei tarvitse jokaista kolotusta sanoittaa näinä päivinä kun veto on pois

Koodin äärellä ja ajankulun kadottaminen

Viime päivinä olen keskittynyt yllättävän paljon automatisointiin. Kun tuntuu ettei vuorokauden 24 tuntia enää riitä, ainoa ratkaisu on alkaa tehostaa sitä, mitä pystyy. Olen koodannut apuohjelmia, pieniä mutta kultaakin arvokkaampia, joista toivon olevan hyötyä jatkossa. Kun into iskee, on helppo huomata kuluttaneensa 20–30 tuntia viikossa näihin pikkuvirityksiin ilman että aika edes tuntuu kuluvan. Mutta jos nämä helpottavat arkea ja säästävät parisen tuntia päivässä, säännöllisyys palkitsee myöhemmin. Silloin jää aikaa muuhunkin koodiin — siihen, jota oikeasti haluaisi tehdä.

Vieraita, mutta yksi käynti jäi mieleen

Torstain ja perjantain aikaan kävi vieraita lähes jonoksi asti. Suurin osa tuttua porukkaa, niitä normivieraita, jotka tuovat arkeen pientä piristystä. Mutta torstaina ovi aukesi sellaiseen suuntaan, jota en ollut aikoihin ajatellut: opiskelukaveri vuosien takaa kävi moikkaamassa. Marko – oli oikeasti tosi kiva, että poikkesit.

Opiskelin aikoinaan mediaa ja markkinointia. Se tuli eräänlaisena välipysäkkinä työelämässä, kun mietin alanvaihtoa: kuituhommista autokauppaan. Ryhmämme oli sekava, kirjava ja äänekäs — juuri sellainen, jossa viihtyy, vaikkei ikinä tiedä mitä seuraavaksi tapahtuu. Vaikka koulutus oli kiva ja alanvaihto tuntui houkuttelevalta, elämä kuljetti kuitenkin toisaalle.

Unelmapesti, jota edelleen kaipaan

Sain nimittäin tarjouksia, joita ei voinut ohittaa. Sellaisia, jotka tuntuivat enemmän mahdollisuudelta kuin päätökseltä. Niin päädyin Eltel Networksin riveihin Vantaalle. Siitä tuli unelmatehtävä, enkä liioittele yhtään. Työalueena oli pääkaupunkiseutu ja koko Uusimaa, ja välillä keikat veivät muuallekin päin Suomea. Työ oli juuri sellaista, mistä pidin: liikkuvaa, vaihtelevaa ja ihmisiä täynnä. Ja työporukka? Sellaista, jossa vittuilu oli välittämistä ja huono päivä unohtui heti kun astui  työmaalle.

Lähes stadilaiseksi siinä tuli itsensä tunnettua, kun asustelin Espoon Lommilassa ja elin reissupainotteista arkea. Ja vaikka joka toinen viikonloppu vietin maalla, Salon tai Loimaan suunnalla, sydän jäi usein tielle — siihen liikkeeseen, joka on nyt niin kaukana.

Kun fyysiset oireet pahenivat, jouduin lopulta kertomaan etten enää jaksa tehdä kenttätyötä. Se oli raskas hetki. Mutta johto ei halunnut päästää minua. He tarjosivat mahdollisuutta jatkaa asiantuntijatehtävissä, roolissa jossa pääsin hyödyntämään osaamistani ilman fyysistä rasitusta. Niin syntyi nykyinen unelma-ammattini. Tykkäsin siitä aidosti — ja kaipaan sitä edelleen.

Täältä sängyn pohjalta katsottuna kaipuu tien päälle on ehkä suurin. Se pieni vapauden tunne, kun tie avautuu eteen ja edessä on vain työ, joka oikeasti maistuu.

Kaksi päivää, monta ajatusta

Näissä parissa päivässä ei siis ulospäin tapahtunut mitään poikkeuksellista. Olo oli väsynyt, vieraita riitti, ruoka oli hyvää ja Excel päivittyi. Mutta mieli seikkaili menneessä: automatisaation logiikassa, opiskeluaikojen muistoissa, työelämän entisissä poluissa.

Ehkä siksi nämä päivät tuntuvat lyhyemmiltä kuin ne olivatkaan.

– Monsteri

Hakusanat: väsymys, vierailut, automatisointi, koodaus, apuohjelmat, happivaje, mediaopinnot, markkinointi, alanvaihto, Eltel Networks, asiantuntijatyö, reissutyö, muistot, arjen tehostaminen, blogiteksti