Tasainen arki ja tuttua tahtia ruokailuissa
Ruokailut ovat sujuneet nyt jo useamman kuukauden ajan hyvin samalla tavalla. Toukokuu oli ehkä se viimeinen hetki, kun tapahtui jotain isompaa muutosta – sen jälkeen tahti on pysynyt vakaana. Ei suuria yllätyksiä, ei notkahduksia, vaan tuttua rytmiä päivästä toiseen.
Aamiaisella ja lounaalla lusikka nousee kolme tai neljä kertaa kerrallaan, maskin kanssa kuten aina. Juominen menee omalla rutiinillaan: viisi lusikallista kerrallaan, myös maskin avulla. Tänään nestettä on mennyt tähän mennessä noin kuusi desiä, ja illalle on vielä tavoitteena neljä desiä lisää, jotta päivän litra tulee täyteen.
Ruokien suhteen ei suuria yllätyksiä ole ollut, mutta tänään munakas oli paistettu vähän liikaa. Sekä aamupalalla että lounaalla pinnasta oli tullut niin palanut, että sitä jäi lautasen reunalle noin viisi lusikallista kumpanakin ateriana. Päivällisellä tilanne oli parempi – munakas oli miedommin paistettu ja palanutta osaa jäi vain pari lusikallista.
Päivän varrella tuli syötyä myös hieman omaa ruokaa sairaalaruoan lisäksi. Tuttavat toivat noin 400 grammaa possunlihaa ja auttoivat syömisessä 200 gramma sekä illemmalla hoitaja Minna syötti vielä 200 grammaa. Se oli mukava lisä päivän ruokailuihin, sillä liha oli pehmeää ja helppo syödä maskin kanssa. Itse asiassa ehkä helpoin ruoka pitkään aikaan.
Kokonaisuudessaan päivä sujui rauhallisesti ja rutiininomaisesti – juuri niin kuin viime kuukausina on ollut tapana. Ei suuria muutoksia, mutta pieniä havaintoja ja tuttu rytmi, joka pitää arjen kasassa.
Monsteri
.jpg)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti