Yhden miehen ja tuttavapiirin taistelua elämästä ja kuolemasta Varhan tappokoneistoa vast

Yhden miehen ja tuttavapiirin taistelua elämästä ja kuolemasta Varhan masinoitua tappokoneistoa vastaan
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sairaala. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sairaala. Näytä kaikki tekstit

tiistai 11. marraskuuta 2025

Tilastollisen Virheen Korjaus, Isänpäivä ja Elämän Tilastointi Sairaalassa 9.11-2025


Tilastollisen Virheen Korjaus, Isänpäivä ja Elämän Tilastointi Sairaalassa

Marraskuun lähestyessä ja Isänpäivän (9.11.2025) ollessa kulman takana, on hyvä hetki pysähtyä hetkeksi. Tässä vaiheessa kautta – tai oikeammin sairaalajaksoa – minun on pakko korjata eräs tilastollinen virhe. Kyseessä ei ole maailmaa mullistava asia, mutta tällaiselle himpun verran analyyttiselle luonteelle se on kuin pienelle oravalle, jolta käpy on jäässä.


Kyse on sairaalan mukeista. Olen pitänyt niitä virheellisesti 2 desin (dl) mukeina kaikkia, mutta tarkempi mittaus paljasti totuuden: ne ovatkin osa 1,75 dl mukeja. Ero on määrällisesti pieni, vain 0,25 dl, mutta kun asiaa tarkastellaan prosentuaalisesti, kuva muuttuu: kyseessä on 12,5 %:n heitto.


Tilastot Arkielämässä

Tämä 12,5 % alkaa jo tuntua. Jos ajateltaisiin tätä säästöprosenttina vaikkapa auton polttoaineenkulutuksessa, jonka normaali kulutus olisi 10 litraa sadalla kilometrillä, säästö olisi tuntuva, varsinkin jos ajokilometrejä kertyy paljon.


Tiedän, tiedän – tämä kaiken tilastointi on joskus itsellenikin rasittava piirre. Se koskee sekä normaalia elämää että elämää täällä sairaalan seinien sisällä.


Normaalielämässä tällainen analyyttisyys saattaa hieman rassata ja hidastaa, mutta täällä sairaalassa minulla on aikaa laittaa kirjaimellisesti kaikki ylös.


Tämä systemaattinen datan kerääminen toimii samalla henkilökohtaisena vakuutuksena. Se on tapa hankkia faktatietoa ja asettaa se tarvittaessa vastakkain mahdollisia lääkärien  antamia virheellisiä tietoja vastaan. Vaikka en julkaisekaan täällä kuin lähinnä syömisiäni, Excel-taulukossani on paljon laajempi kattaus tietoa:


Lääkäri- ja hoitajakäynnit


Lääkkeet, vitamiinit ja pastillit


Eri hälytysten vasteajat


Mittaukset (pulssi, saturaatio, keuhkojen arvot)


Syömisten ja juomisten määrät ja syöttömuodot (myös juomaruiskujen koot ja nielemiset)


Henkilökohtaiset toimet, kuten suihkut ja parranajot


Käytännössä ihan kaikki mahdollinen ja mahdoton.


Tämä mittauslaitteisiin ja järjestelmään sijoitettu raha on pieni hinta siitä, että saan luotettavaa faktatietoa omaan elämääni. Tarkoitus ei ole käyttää kerättyä dataa  ulospäin, vaan se toimii puhtaasti omana vakuutuksenani.


Päivän Tilanne ja Kivut

Tämän päivän syömiset ja juomiset ovat pysyneet normimäärissä, poikkeuksena yksi munakas vaihtui 200 grammaan possunkylkeä. Nestemäärä luonnollisesti heijasteli korjattua mittausvirhettä, eli nestettä meni se virheen verran vähemmän.


Kiputilanne on pysynyt ennallaan:


Levossa kipuja ei ole laisinkaan (0).


Vasemmassa olkapäässä kipu liikkeessä on 3 (asteikolla 0–10).





Ihmisillä on erilaisia pakkoliikkeitä valehdellessaan. 


Nyt alkaa tuntua siltä, että palapelin palat loksahtelevat paikoilleen ja taistelutahto on niin korkealla, että vois vaikka vuoria siirrellä pelkällä katseella.


Tämä koko lääkäri show on kuin jonkinlainen tragikoominen sketsi, jossa pääosissa esiintyvät “Totuuden välttelyn mestarit” omine erikoisefekteineen.


Siirala yrittää esittää vakuuttavaa ammattilaista, mutta änkyttää siihen malliin, että voisi luulla hänen harjoittelevan beatboxausta stetoskooppi suussa.


Ja Maula  puolestaan räpsyttelee silmiään niin tiheään tahtiin, että huoneen valaistus vaihtuu strobovaloksi luultavasti siksi, ettei tarvitse katsoa suoraan silmiin, kun tarina alkaa lipsua faktoista fantasiaan.


Mutta eipä hätää täältä noustaan, eikä pelkästään jaloille vaan koko voimalla takaisin elämään.


Jos tämä olisi elokuva, nimi olisi varmaan “Varha ja Totuuden Väistelijät”, lajityyppinä lääketieteellinen komedia, jossa potilas on ainoa, joka pysyy järjissään.



Hakusanat: taistelutahto, huumori, lääkärikäynti, sarkasmi, ironia, totuus, potilas, selviytyminen, komedia, elämä, sairaala, valehtelu, motivaatio, nousu, blogiteksti, varhan synkät varjot

sunnuntai 9. marraskuuta 2025

Hyvää isänpäivää – tarina erilaisesta päivästä, rakkaudesta, vanhemmuudesta

Hyvää isänpäivää kaikille isille.

Tämä päivä on tänä vuonna minulle hyvin erilainen – monestakin syystä. Se herättää monenlaisia tunteita, monelta eri kantilta.

Lahja, joka meni oikeaan osoitteeseen

Lahjoitin tyttärelleni rahaa ja perustin sitä varten erillisen tilin, johon äitillä ei ole tilinkäyttöoikeutta. Syynä on yksinkertainen ja surullinen: hänen äitinsä on enemmän kuin perso rahalle, eikä rahat olisi koskaan päätyneet siihen tarkoitukseen, johon ne kuuluivat – eli tyttärelleni.

Kun hän huomasi ylimääräisen tilin olemassaolon, minusta tuli yhtäkkiä hyvin tärkeä ihminen. Niin tärkeä, että hän tuli kesäkuun alussa sairaalaan minua katsomaan.

Tiesin heti, ettei kyse ollut pelkästä ystävällisyydestä – ja arvasin oikein.

Ei kulunut puoltakaan minuuttia, kun raha nousi puheeksi. Ensin loppuvuoden elatusmaksut, sitten puhe tilinkäyttöoikeudesta tyttären uuteen tiliin.

Aika ennalta arvattava vierailu, eikö?

Lupasin maksaa loppuvuoden elatusmaksut heinäkuun 1. päivänä, kuten oli sovittu. Se ei kuitenkaan kelvannut – piti saada käteistä heti.

Liekö kahvi tai joku muu nupin sekoitusaine ollut tarjouksessa, mutta minä ilmoitin selvästi:

minulla ei sairaalassa ole sellaisia summia käteistä, enkä ilman todistajien läsnäoloa maksa ohi tilin.


Lopulta asia saatiin järjestykseen. Hän sai rahansa todistajien ollessa paikalla.

Tällä samalla vierailulla tapahtui paljon muutakin, jota lastensuojelu nyt selvittää.

Käteinen vaihtoi omistajaa, mutta tilinkäyttöoikeutta hän ei saanut – ei vaikka puolen tunnin ajan painosti ja aiheutti pienen episodin, johon jouduttiin kutsumaan myös sairaalan henkilökunta.





Lopulta ovet paukkuivat, ja hän huusi lähtiessään:

"Et näe ikinä enää tytärtäsi!" 

Tämän jälkeen en ole tytärtäni nähnyt enkä saanut mitään kontaktia.  Sen enempää kuin isovanhemmatkaan. Toivottavasti viranomaiset saavat asian järjestykseen ennen kuolemaani. 




KIITOS MAIJA POROKKA Tampere että pilaat tyttäreni elämän jo heti alkuvaiheessa.  Toivon sydämmestäni että Milla tulee muistamaan tämän kun kasvaa. 

 


Isänpäivä ilman omaa isää


Tänä vuonna en pääse näkemään omaa isääni.

Olen sairaalassa, ja se syö miestä enemmän kuin osaan sanoiksi pukea. Tämä olisi ollut viimeinen mahdollisuus viettää isänpäivää hänen kanssaan – sillä lääkärien (Waltteri Siirala & Sanna Maula) tuomio on jo annettu, täysin valheellisin perustein.



Järjestelmä on rakennettu niin, että lääkäreitä on lähes mahdoton saada vastuuseen, vaikka virheitä tai naamatauluun perustuvia "poistoja" tapahtuisi.

Viime vuonnakaan en päässyt viettämään isänpäivää.

Olin kyllä paikalla, mutta jalat eivät kantaneet neljää rappusta.

Se jäi väliin – ja siitä matkasta sen jälkeen sairaalaan en ole vieläkään palannut.



Kiitollisuus vanhemmilleni


Vaikka en voi olla heidän luonaan, olen syvästi kiitollinen molemmille vanhemmilleni.

He ovat olleet tukena aina – hyvinä ja huonoina aikoina, nuoruuden urheiluvuosista lähtien, harrastuksissa, ja myöhemmin elämässä, kun piti pysyä kaidalla tiellä sen jälkeen, kun olin käynyt läpi Mexicon kovan koulun.


Juuri rakkaus vanhempiini sai minut muuttamaan suuntaa.

Se vanha Monsteri jäi taakse ja haudattiin Rio Granden molemmin puolin – niin McAllenin kuin Reynosan rajamaille.

Ja se tapahtui juuri oikealla hetkellä – ennen kuin olisi ollut liian myöhäistä.

En ole näistä juuri huudellut.  Tehnyt tyhmiä ja kauheitakin asioita enkä todellakaan ole niistä ylpeä. Mutta tahdon vanhempieni tietävän että ilman heitä se ei olisi onnistunut.  



Loppusanat


Tänään, isänpäivänä, ajattelen kaikkea sitä, mitä isyyteen ja perheeseen oikeasti kuuluu:

rakkautta, vastuuta, välittämistä ja sitä, että joskus on tehtävä vaikeita päätöksiä, jotta lapsella olisi parempi tulevaisuus.


En voisi toivoa parempia vanhempia kuin omani.

Ja vaikka oma tarinani on kivikkoinen, olen ylpeä siitä, että olen pysynyt pystyssä – ja ennen kaikkea siitä, että olen isä, joka välittää.


Hyvää isänpäivää kaikille isille – erityisesti niille, jotka taistelevat hiljaa, mutta sydän täynnä rakkautta.


#isänpäivä, #isä, #rakkaus, #perhe, #vanhemmuus, #kiitollisuus, #isyys, #sairaalaelämä, #elämäntarina, #selviytyminen, #blogi, #tytär, #luottamus, #elatusmaksu, #arjenvoima, #muistot, #elämä, #isänpäivä2025, #voimaa, #rakkaudellaisälle



26.11-2025 Hoitorinkiä ja sirkushuveja.

Hoitorinkiä ja sirkushuveja Sapuskointi. Aamupala             6 munan munakas + 120 ml nesteitä Lounas                 6 munan munakas + 120...