Maanantai 27. 10-2025 Tuttu tyyli jatkuu

27.10.2025 – Omilla eväillä ja virheellisiä kirjauksia

Päivä 27.10.2025 alkoi epämiellyttävissä merkeissä, kun ruoka meni väärään kurkkuun. Syynä oli se, että kieli oli tarttunut poskeen kiinni, koska laitteesta oli loppunut vesi jo toista päivää peräkkäin. Tämä johti siihen, että koko päivä meni omilla eväillä, tuttavien avustamana. Tapaus oli inhimillinen virhe, mutta samalla osoitus siitä, kuinka pienikin laiminlyönti voi vaikuttaa merkittävästi arkeen. Aina siitä jää päiväksi pieni pelko ja siksi turvautua tuttuihin ja turvallisiin tuttuihin. 

Kun myöhemmin luin aikaisempia hoitokirjauksia (ei siis tämänpäiväisiä), huomasin, että niihin oli merkitty kuusi hoitajaa olleen avustamassa. Käytännössä kuitenkin siirrot tehtiin kahdella hoitajalla ja yhdellä opiskelijalla, ja pesut samalla määrällä – ilman kipuja ja ongelmia. Näin ollen kirjaukset olivat todellisuuteen nähden noin 80 prosenttisesti virheellisiä.

Tilanne toi mieleen myös alkuvaiheen, jolloin olin vielä T-sairaalassa. Silloin kivut olivat todella voimakkaita ja kipulääkitystä tarvittiin runsaasti. Nyt, useita kuukausia myöhemmin, olen ollut lähes neljä kuukautta ilman kipuja ja ilman kipulääkkeitä. Ainoastaan parina peräkkäisenä päivänä on annettu opiaatteja – jotka olisivat olleet vältettävissä, jos hengityslaite olisi ollut käytössä.

Koen, että inhimillinen kohtelu ja yksilöllinen hoito olisivat täyttyneet paremmin toisilla ratkaisuilla. Vakaumukseni mukaan olen opiaattivastainen, ja siksi on ristiriitaista joutua kärsimään lääkityksestä, joka ei vastaa omaa tahtoa tai tarpeita. Tämän taustalla ovat lääkäreiden Sanna Maulan ja Waltteri Siiralan tekemät päätökset, joita pidän vähintäänkin kyseenalaisina.

                                       Kumpi valehtelee enemmän?  Lääkäri vai poliitikko

Ironista kyllä, todellinen tilanne – hyvävointinen, kivuton  – ei heijastu virallisissa kirjauksissa. Dokumentoinnin ja todellisuuden välinen ero herättää kysymyksiä järjestelmän luotettavuudesta ja vastuullisuudesta.

Sunnuntai 26.10-2025 Sanna Maula ja Waltteri Siirala

 

Päiväkirjamerkintä 26.10.2025 – Omilla eväillä ja arkeen paluu

Sunnuntaipäivä 26.10.2025 jäi mieleen monestakin syystä. Aamu alkoi hieman ikävällä tavalla, kun ruoka meni väärään kurkkuun – syynä se, että kieli oli yön aikana tarttunut poskeen kiinni. Tämä johtui siitä, että laitteesta oli päässyt loppumaan vesi loppumaan. Pieni, inhimillinen huolimattomuus, joka kuitenkin vaikutti koko päivän kulkuun.

Tämän takia päivä meni kokonaan omilla eväillä, tuttavien avustamana ja syöttämänä. Vaikka tilanne ei ollut ihanteellinen, oli se toisaalta hyvä muistutus siitä, miten tärkeää on varmistaa laitteiden asianmukainen huolto ja seuranta – sekä myös siitä, miten paljon arkinen apu ja yhteisöllisyys merkitsevät.

Päivän mittaan kävi useita vieraita, ja ilmapiiri pysyi kaiken kaikkiaan myönteisenä ja hyvähenkisenä. Keskusteluissa sivuttiin monenlaisia aiheita, myös terveydenhuollon ja hallinnon puolta. Varhan tohtori Mengelet sai osansa kriittisestä keskustelusta,  Sanna Maula ja Waltteri Siirala, joka on nyttemmin karannut kohua toiselle hyvinvointialueelle.

Faktantarkastuksen äärellä

Arkeen on taas palattu ja mieli virittynyt tuttuun rytmiin – tarkkuutta ja faktoja korostavaan työhön. Olen viime päivinä käynyt läpi lääkäri Sanna Maulan väittämiä, joita hän on esittänyt minulle. Hän itse on todennut, ettei valehtele, mutta useiden lausuntojen taustoja ja paikkansapitävyyttä tarkastellessa kuva ei ole aivan yksiselitteinen. Asioiden faktoihin palaan tarkemmin loppuviikosta, kun tarkistusprosessi on valmis.

Kokonaisuutena päivä oli hyvä esimerkki siitä, miten arki koostuu pienistä sattumista, virheistä ja onnistumisista – ja miten helposti yhden laitteen veden loppuminen voi vaikuttaa koko päivään. Silti kaiken keskellä on mahdollista säilyttää huumori ja hyvä mieli, kun ympärillä on oikeita ihmisiä ja yhteisöllisyyttä.

Monsteri